YouSub
Untitled

fi Finnish

Untitled Finnish subtitles

0 downloads · 1,218 lines · added Nov 6, 2015

Report a problem
What's wrong?

Also available in

Advertisement

Finnish transcript

Tämä on New York City –
yli 8 miljoonan ihmisen koti.
Oikea sulatusuuni.
Ja tämä on Times Square.
Matkailijat ympäri maailmaa
tulevat kokemaan sen energian,
ja he ovat yhtä monenlaisia kuin paikalliset asukkaat.
Jos haluat kuulla mielipiteitä hyvin erilaisilta ihmisiltä,
tämä on oikea paikka.
Haluan kysyä ihmisiltä yksinkertaisia kysymyksiä.
Toivon, että saan kuulla monia mielipiteitä.
Mitä tulee mieleesi,
kun kuulet sanat Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko?
Se on adventistikirkko, vai onko?
Olet ehkä kuullut heidän lempinimensä.
Jehovan todistajat?
Tietäisin vastauksen, jos tämä olisi monivalintakysymys.
Sana alkaa kirjaimella m. – Ai niin, tiedän sen, se on….
Pelkään, että se on mormonit.
Kyllä, oikea vastaus on mormonit.
Mitä tulee mieleesi sanasta mormoni?
Itse asiassa serkkuni.
Ex-tyttöystävä.
He eivät asu kaupungissa ja pysyttelevät omissa oloissaan.
He eivät vietä juhlia, vai mitä?
Gabe pitää viikon lomaa.
Hän on mormoni. Heille on tärkeää viettää karkauspäivää.
Mormonit viettävät joulua.
Onko se erilainen joulu?
Ei kai sitten. Selvä.
He pitävät samoista tv-ohjelmista, samasta musiikista…
Pitävät hodareista.
Heillä on oma Jeesus Kristus,
joka asuu Utahissa.
Utahissa? Ai, Utahissa?
Utahissa. – Utahissa!
Salt Lake City? – Utah.
Hän käy Utahissa joka viikonloppu.
NIMENI ON FLETCH (1985)
Onko hän mormoni?
Useita vaimoja. Ja paljon lapsia.
Sinä jaat miehen. Olet kuin mormonivaimo.
Se voi kuulostaa oudolta.
Kuten näet, mielipiteitä on monia.
Minä olen Jenna ja olen mormoni.
Se on kuitenkin vain lempinimi.
Olen Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsen.
Asun täällä New York Cityssä.
Oudoin kuulemani juttu on,
että mormonit ovat rasisteja.
Ihanko totta? – Joo.
Onko Utahissa yhtään mustia ihmisiä?
Moni kakku päältä kaunis (1993)
Ehkä kaksi.
Näin kerran kaksi mustaa ihmistä.
Mormonien tuomia.
Jos joku on mormoni, niin hänen ei pidä…
Käyttää mitään huumeita.
Luovuttaa verta?
Raivota? – Tanssia?
Kiroilla. – Äänestää?
Ryypätä?
Minullako alkoholiongelma?
Peck, sinä olet mormoni.
Sinuun verrattuna meillä kaikilla on alkoholiongelma.
Monen ihmisen silmissä
media ja populaarikulttuuri ovat muokanneet käsitystä mormoneista.
Se ei aina ole paras keino saada oikeaa tietoa.
Hei? Voi ei. Mormoneja.
SIMPSONIT (1998)
Keitä mormonit ovat?
Millaista elämämme on?
Mikä saa 15 miljoonaa Myöhempien Aikojen Pyhien
Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsentä tekemään niitä asioita, joita me teemme?
Jotta tosiasiat erottuvat kuvitelmista,
on parasta ottaa asiasta selvää.
Äskettäin muutama dokumentaristi teki juuri niin.
He kuvasivat kuutta mormoniperhettä eri puolilla maailmaa.
Näissä kertomuksissa tulee esille keskeisiä asioita, joihin uskomme.
Ehkä nämä uskonkäsitykset kertovat sinulle, keitä me todella olemme.
Millaisia mormonit oikeasti ovat?
Päätä itse.
TUTUSTU MORMONEIHIN
Ensin käymme Atlantassa, Georgiassa.
Täällä meille selviää,
millaista on olla mormonipiispa:
miten löytää tasapaino työn, perheen
ja kirkon vapaaehtoisen palvelutyön kesken.
PIISPA
Taivaallinen Isäni on antanut minulle kykyjä ja taitoja,
joita voin kehittää.
Huomenta. – Huomenta.
Jos en käytä niitä Hänen tavallaan,
olen epäonnistunut.
En oikeastaan halua olla kuuluisa tai merkittävä,
vaan haluan täyttää tehtävän, joka minulle on varattu maan päällä.
Nimeni on Jermaine Sullivan. Tämä on vaimoni Kembe Sullivan.
Olemme olleet naimisissa 8 vuotta.
Meillä on kolme hienoa poikaa: Jeremiah, Abram ja Portland.
Olen opinto-ohjaaja.
Työskentelen jatkuvasti 200 opiskelijan kanssa.
Autan heitä selvittämään, miten he voivat suorittaa tutkintonsa,
ja varmistan, että he ovat oikeassa opinto-ohjelmassa.
Opetan internetin välityksellä ja työskentelen kotoa käsin.
Hänen lukutaitonsa ei ole riittävän hyvä...
Minulla on usein myös mahdollisuus keskustella vanhempien kanssa.
Kerran kirkossa
eräs nainen käveli sisään.
Hän halusi tutustua sukututkimuskeskukseen.
Sanoin hänelle: "Minä voin auttaa. Olen täällä piispa."
Hän tuijotti minua ja sanoi: "Sinäkö olet piispa?"
"En tiennyt, että mormonikirkossa on mustia piispoja."
Vastasin: "Kyllä, johdan seurakuntaa täällä Atlantassa."
Huomenta, rakkaat veljet ja sisaret.
Huomenta.
Piispa Sullivan on sydämellinen.
Hän välittää ja on hienotunteinen.
MARILYN WHITBECK SEURAKUNNAN LAULUNJOHTAJA
Mario, miten menee?
Haluan olla täysin rehellinen.
Kun minut kutsuttiin piispaksi, eli minua pyydettiin palvelemaan,
minua hirvitti.
Kyse ei ole iästä,
kyse on siitä, että on lähellä Herran Henkeä.
Ajattelen Pietaria, Jaakobia ja Johannesta.
He olivat kalastajia.
Herra kutsui tavallisia miehiä palvelemaan rinnallaan
ja siunaamaan muiden elämää, jotta Hän voisi täyttää työnsä.
Hän toimii nykyisin samoin kuin Hän toimi silloin.
Joskus piispat ovat vanhempia, kokeneita konkareita.
Joskus meillä on nuorempia miehiä, kuten piispa Sullivan.
Piispa Sullivan toimii ja palvelee iloisesti.
Siksi hänen on helppo toimia seurakunnan nuorten parissa.
Häneen on helppo samaistua,
sillä hän oli ikäiseni vain hetki sitten.
Tänään opetan nuorille steppausta,
joka usein liitetään afroamerikkalaisiin opiskelijajärjestöihin.
Opin sen itse lukiossa.
No niin, nuoret.
Nuoret, nuoret.
Tämä on askel.
Askel, askel.
Kirkossa kutsu piispaksi ei ole koko loppuelämäksi.
Kirkossa ei ole minkäänlaista uraputkea tehtävästä toiseen.
Palvelemme siellä, missä Herra tarvitsee meitä.
Hyvää syntymäpäivää.
Olen nyt 41. – Hieno juttu.
Hyvää syntymäpäivää sinulle.
Piispat, pyhäkoulun opettajat, johtajat –
kukaan ei saa palkkaa.
Palvelutyöstä ei makseta palkkaa. Meillä ei ole palkattua papistoa.
Tule, Surin. Kiva, kun tulit.
Kembe palvelee opettamalla kirkon nuoria.
Hänelle ei makseta, eikä muillekaan.
Mutta Herra siunaa meitä.
Jeesus Kristus tuli palvelemaan.
MJ BUTLER Seurakunnan Apuyhdistyksen johtaja
Hän on siitä täydellinen esimerkki. Meidän pitää palvella.
Uskon, että sillä tavalla Herra ohjaa ja johdattaa meitä.
Hän vahvistaa meitä, kun palvelemme muita.
Tavanomainen sunnuntai Sullivanien kodissa on melkoinen sirkus.
Kaulaani sattuu.
Nousemme sunnuntaiaamuna ja valmistelemme lähtöä kirkkoon.
Se on vaikeaa yksin.
Jermaine valmistautuu kokouksiin,
ja täällä on kolme yhtä vastaan.
He ovat täynnä virtaa.
Kaikki tietävät, että piispan lapset ovat energisiä ja vilkkaita.
Eivätkä he edes syö sokeria!
Pojat syövät paljon,
joten pakkaan kassiini terveellistä syötävää,
sellaista, minkä toivon pitävän heidät tyytyväisinä ja rauhallisina.
Isä on edessä johtamassa, ja äiti huolehtii pienistä pojista.
Hän keksii kyllä keinot.
Ihailen hänen neuvokkuuttaan
sekä kärsivällisyyttään minua
ja lapsia kohtaan, kun he käyvät
kokouksessa hieman villeiksi.
Olette kaikki tervetulleita tähän seurakunnan grilli-iltaan.
Atlantan seurakunta on aivan erityinen.
Yhteisöllisyys, tervehenkisyys.
Ilmassa on rakkautta.
Jumala on luonut monimuotoisuuden.
Katso puita ja kasveja.
Ei ole vain yhdenlaisia kukkia, vaan todella monenlaisia.
Ne ovat erilaisia väriltään ja muodoltaan.
Keskityn asioihin, jotka yhdistävät meitä.
Mielestäni se luo syvän sopusoinnun ja ykseyden tunteen.
Piispa Sullivan – en voi mitenkään väittää häntä täydelliseksi.
Sen näkee jo siitä, millaista grillattavaa hän toi tänne.
Veli Parker ja minä kiusoittelemme jatkuvasti toisiamme siitä,
kumman grilliherkut ovat parempia.
Tämä on ihan hyvää. Mutta ei täydellistä.
Ehdotin, että katsotaan kalenteria ja sovitaan, milloin kisaillaan.
Pidetään grillajaiset ja katsotaan, kumpi laittaa parempaa kanaa.
Tietenkin minä voitan.
Hän on silti hyvä mies.
Jermaine ajaa usein kotiseudulleen Tuscaloosaan Alabamaan.
Hän käy vanhemman sisarensa luona muistelemassa menneitä.
Meidän kotimme oli se naapuruston koti,
GABRELLA HINTON JERMAINEN SISAR
jonne kaikki lapset halusivat tulla
ja leikkiä meidän kanssamme.
Hei, miten menee? – Ihan hyvin.
Jermaine on koti-ihminen. Hän halusi aina olla kotona.
Me olimme niin läheisiä, että ihmiset luulivat häntä lapsekseni.
Vanhempamme näkivät, kun Jermainesta tuli piispa,
ennen kuin he kuolivat.
He olivat hänestä ylpeitä.
Sisareni käy baptistikirkossa kotinsa lähellä.
Emme ole koskaan riidelleet uskonnosta.
Vaikka kuulumme eri kirkkoon, uskomme on silti sama.
Olen aina yrittänyt rakentaa yhteisen uskon pohjalle.
On erilaisia näkemyksiä mutta ei tarvetta väitellä.
Kyse on siitä, kuka olet ihmisenä.
Abram aloittaa jakeesta 25.
"Ja Herra Jumala sanoi minulle…"
Kaksi tärkeintä pyhää kirjaa,
joita mormonit tutkivat, ovat Raamattu ja Mormonin kirja.
Molemmat todistavat Kristuksesta, ja molempia tarvitaan.
Ennen kuin liityin Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoon
olin tapakristitty.
Liityttyäni kirkkoon uskoni
Jeesukseen Kristukseen on nyt mukana kaikissa toimissani.
Uskoni vaikuttaa siihen, millaisena näen maailman.
Todistukseni Kristuksesta auttaa minua olemaan parempi äiti.
Yritän noudattaa Vapahtajan esimerkkiä
ja elää kuten Hän.
En pidä Kristusta kaukaisena
vaan oikeana henkilönä, joka on kaikki- voipa ja rakastava, joka tuntee minut
ja haluaa pitää huolta minusta ja perheestäni.
Seuraava pysähdyspaikkamme on Annapolis Marylandissa.
VALMENTAJA
Täällä on laivastoakatemia,
jossa Ken Niumatalolo toimii laivaston jalkapallojoukkueen päävalmentajana.
YHDYSVALTAIN LAIVASTOAKATEMIA ANNAPOLIS, MARYLAND, USA
Vauhtia!
Heitä pallo!
Menoksi!
Uskon, että jalkapallo opettaa, miten elämässä toimitaan.
On ylä- ja alamäkiä.
Se opettaa henkistä lujuutta,
joka auttaa nuoria miehiä elämän muilla osa-alueilla.
Missä tahansa joukkuelajissa on erilaisia pelipaikkoja.
Jokainen pelaaja on erilainen. Jokaisella on oma tehtävä.
KEN NIUMATALOLO JALKAPALLON PÄÄVALMENTAJA, YHDYSVALTAIN LAIVASTOAKATEMIA
Vaikka he ovat yksilöitä,
silti he työskentelevät yhdessä.
Lasketaan kolmeen!
Hei!
Kukaan ei ole tärkeämpi kuin toinen.
Se on kuin perheessä. Minä en ole tärkeämpi kuin hän tai lapset.
Jokaisella on tehtävänsä.
Laivastoakatemia on isäni tiimi,
mutta vanhempanikin ovat tiimi.
Meillä on kolme lasta. Vanhin on Alexcia.
Sitten on poikamme Va’a, ja nuorin on Ali’i.
Miten menee? – Onko kaikki hyvin?
On. – Minulla on nälkä.
Se asia hoituu.
Laivastoakatemian valmentaja Ken on hieno mies.
TED LEVITT OMISTAJA, CHICK & RUTH’S DELLY
Akatemiaa on onnistanut, kun ovat saaneet hänet.
Pidän salaisuutenne.
Ken on nöyrä nuori mies.
Hän osaa keskittyä siihen,
millä on eniten merkitystä.
THOMAS TASKER KENIN PIISPA
Kun hänet palkattiin,
JOE DUPAIX APULAISVALMENTAJA, 2008–2010
hän sanoi lehdistötilaisuudessa:
"Ensisijaisesti olen isä ja aviomies, vasta sitten jalkapallovalmentaja."
Hän on yksi parhaita ihmisiä,
DALE PEHRSON PUOLUSTUSLINJAVALMENTAJA
parhaita valmentajakollegoja.
Hienoa.
Hän on suurin hassuttelija, jonka olen koskaan tavannut.
Voitko kuvata siten, että vatsani ei näy tässä?
Hän vitsailee, matkii toisia henkilöitä.
Hän on todella tarkkana, kun ollaan kentällä.
Kotona, kun olemme yhdessä, hän on rento ja oma itsensä.
Nauramme, vitsailemme ja pidämme hauskaa.
Jättäkää vettä muillekin.
Hän on opettanut,
että kun Herra on etusijalla, kaikki muu järjestyy.
"Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan,
niin teille annetaan kaikki tämäkin."
Jos asetamme Herran etusijalle, kaikki muu kyllä järjestyy.
Useille valmentajille menestys tarkoittaa sitä, että nousee
isompaan liigaan tai NFL:ään.
Kenin motivaatio on yksinkertainen.
Olipa kyse mistä tahansa pelistä, isäni ei halua hävitä.
Hän vihaa häviämistä.
Rakastan koripalloa. Olemme pelanneet sitä jo vuosia.
Ei! – Suoraan sinne.
Anna palaa.
Meillä on silloin hauskaa,
kun puhumme kaikkea hölmöä.
Imitointia.
Olin kauan nopein,
mutta sitten jäin vähitellen toiseksi. Alexcia ohitti minut,
sitten Va’a ja lopulta Ali’i.
Minä en ole häntä nopeampi.
En ole jäänyt viimeiseksi.
Minä olen aina viides. – Rakastan sinua,
mutta en ikinä anna sinun voittaa minua.
Lähemmäksi.
Kenillä ja Alexcialla on kisaa pingismestaruudesta.
Älä latele hölmöyksiä.
Peli käy varsin kuumana.
Äskettäin Alexcia voitti.
Sinun syöttösi.
Hienoa peliä.
Lepopäivän pyhittäminen ja kirkossa käyminen on
mormoneille hyvin tärkeää.
Joskus se on haasteellista.
Sunnuntait ovat todella tärkeitä, kun puhutaan jalkapallosta.
Joukkueen valmentaminen tulevaan otteluun on ajallisesti tiukkaa.
JOE DUPAIX APULAISVALMENTAJA, 2008–2010
Seuraavaan peliin on vain kuusi päivää aikaa.
Kiitos kaikesta.
Kun minusta tuli päävalmentaja,
päätin, että henkilökunnalla
ei olisi enää säännöllisiä tapaamisia sunnuntaisin.
Luultavasti aika moni kavereista järkyttyi tästä muutoksesta.
Se paistoi heidän kasvoiltaan.
"Mitä ihmettä? Meidät murskataan!"
Hän sanoi: "Valmentajat, näin minä uskon.
Mutta jos te haluatte tehdä työtä myös sunnuntaina,
en aio olla sille esteenä."
Jokainen tekee omat valintansa.
Valmentaja Niumatalolo valmistautuu käymällä kirkossa.
En tyrkytä uskoani kenellekään,
mutta tämä on minun tapani.
Kenin tehtävä kirkossa
on opettaa pyhäkoulussa 10-vuotiaita –
hyvin erilaista kuin hänen työnsä.
On hyvä kokemus nähdä, kuinka viattomia he ovat.
Kuinka voit pukeutua säädyllisesti omasta ja taivaan Isän mielestä?
Ettei mun pysyvät tatuoinnit näy toisille.
On hauskaa olla heidän kanssaan sunnuntaisin.
Pidän Alkeisyhdistyksen lauluista – eli nuorten lauluista.
Ja syöt mielelläsi välipalaa. – Syön mielelläni niitä herkkuja.
Koska Jeesus nousi kuolleista, mitä meille kaikille tapahtuu?
Me voimme nousta kuolleista.
On hassua, että yhtenä päivänä hän on isojen pelaajien seurassa
ja toisena päivänä pienten lasten kanssa.
Mutta uskon, että se kertoo siitä, millainen hän on.
Löydättekö jakeen 11?
Te olette suurenmoisia.
Otetaanpa tästä kaikki irti.
Se, että lepään sunnuntaina, ei tarkoita,
että en olisi miettinyt vastustajiamme.
Maanantaisin aloitan aamuneljältä.
Herra haluaa, että me teemme työmme
emmekä odota Hänen tekevän sitä.
Pelipäiviin liittyy paljon jännitteitä,
etenkin kun vastassa on kilpaileva koulu,
kuten USA:n ilmavoimat.
Kun isäni johtaa joukkueen busseista kentälle
ja orkesteri soittaa ja kaikkea sellaista,
tunteet nousevat pintaan.
Stressaan pelipäivistä.
Koko viikon valmistautuminen on tähdännyt tuohon päivään.
Toivon olevani valmis.
Katsomme prikaatin marssin ja laivaston lentokoneiden ylilennon.
Kaikki vaimot tunteilevat – varsinkin äitini.
Chris sai sen. Hän on lyhyt. Kolmas ja ensimmäinen…
Tunteiden vuoristorata jättää jälkeensä väsymyksen pelin jälkeen.
Pallo on meillä!
Joskus ajattelen, että äiti välittää pelistä enemmän kuin isä.
Blokkaa!
Jos joku taklataan
tai joku tyrii tehtävänsä, hän ottaa sen henkilökohtaisesti.
Se on aika hauskaa.
Miksi teit noin?
Minun on muistutettava itseäni, että tämä on tärkeää,
mutta jos häviämme,
minulla on silti kolme ihanaa, tervettä lasta.
Minulla on mieheni, ja olemme parhaita ystäviä.
Hän on tulinen persoona.
Hän rakastaa koko joukkuetta.
Isälläni on voimakas luonne, mutta ajan mittaan olen huomannut,
että hän osaa hallita luonnettaan.
Joskus hän kiihtyy pelikentällä,
mutta ehkä se on vain hyvä niin.
Usein, jos hän on tuohtunut, hän ottaa kuulokkeensa pois
ja menee sanomaan jotakin tuomarille
tai jollekin pelaajalle.
Kun olin nuorempi, piispa neuvoi minua
ja sanoi, että jos hillitsen itseni, Herra siunaa minua.
Mutta jos en hillitse,
niin en saa niitä siunauksia.
Ken Niumatalolon elämä ilmentää hänen uskoaan:
hän yrittää aina voittaa henkilökohtaiset heikkoutensa
ja haluaa kehittyä jatkuvasti.
Minulla on eräs lainaus itsensä hillitsemisestä.
Viha on todellisuudessa heikkous, ei vahvuus.
Tarvitsen Pyhän Hengen johdatusta tehdäkseni valintoja.
Kun olen lähellä Henkeä, voin tuntea Hänen apunsa.
Se on hyvin selkeää ja todellista minulle.
Joku sanoi minulle kirkossa:
"Ei Herra välitä laivaston jalkapallopeleistä."
Uskon, että se on tavallaan totta.
Mutta tiedän, että Hän välittää minusta ja perheestäni.
Tämä on minun työtäni. Yritän elättää perheeni.
Jos menetän työni,
en voi enää huolehtia perheestäni.
Siksi pyydän apua Herralta, jotta voin tehdä päätöksiä –
ei niin, että voitamme tai häviämme vaan että osaan tehdä päätöksiä.
Hyvät naiset ja herrat, Ylipäällikön pokaalin voittaja –
Yhdysvaltain laivastoakatemia.
YLIPÄÄLLIKÖN POKAALIN LUOVUTUS- VALKOISEN TALON ITÄINEN HUONE
On hienoa, että valmentaja Ken Niumatalolo on
täällä jälleen. Siellä hän on.
Vaikea olla huomaamatta. Valmentaja.
Herra Presidentti, laivastoakatemian
ja kaikkien laivaston jalkapallonpelaajien puolesta
kiitämme tästä kunniasta olla jälleen vieraananne.
On hienoa olla taas täällä.
Olemme menestyneet hyvin. Olimme mestaruusottelussa
joka vuosi, kun olin siellä.
Uskon todella, että suuri osa siitä on sen ansiota,
miten hän elää.
Costa Rica, "rikas rannikko",
on Milton ja Carolina Marinin kotimaa.
Arenalin tulivuori, Costa Rica
Tämä tarina voi hämmästyttää sinua. Et ehkä ole ajatellut näin
miesten ja naisten rooleista mormonikodeissa.
KAMPPAILIJA
Me rakastamme tätä maata. Rakastamme Costa Ricaa.
Rakastamme luontoa ja vapautta.
Rakastamme sitä, että voimme vapaasti käydä kirkossa.
Olemme kiitollisia siitä, että lapsemme voivat elää vapaina
ja lähellä luontoa.
Kaikki on lähellä.
Kotoani on vain 1,5 tunnin matka lähimmälle rannalle,
45 minuuttia tulivuorelle
ja puoli tuntia vuorille.
Rakastamme molemmat extremelajeja ja seikkailun henkeä.
Olemme kiipeilleet ja laskeneet köysiliukua.
Nimeni on Milton Marin.
Vaimoni on Carolina Muñoz.
Olemme olleet naimisissa 8 vuotta, ja meillä on kaksi poikaa.
Äitiys on toteutunut unelmani.
Kun ensi kerran näin vauvani,
kun syleilin ja pitelin poikaani Luis Diegoa,
se oli todella erityinen hetki, jota säilytän sydämessäni.
Hän on itsenäinen, rakastava, älykäs ja tietenkin
paljon viehättävämpi kuin minä.
Olen nauttinut siitä paljon.
Noin 10 vuotta sitten kaksi nuorta lähetyssaarnaajasisarta
Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkosta
koputtivat Carolinan ovelle ja kertoivat hänelle sanomansa.
Tunsin Hengen hyvin voimakkaana.
Olin ollut katolisen kirkon jäsen koko elämäni.
Koko muu perheeni on yhä katolisia.
Kerroin heille, että olin kuullut jostakin uudesta ja hyvästä
ja tiesin, että tarjolla oli totuutta ja tietoa.
FRANKLIN MUÑOZ CAROLINAN ISÄ
Tyttäremme päätti kääntyä mormoniksi.
Se oli meille hieman vaikeaa –
ei siksi, että kyse oli mormoneista tai jostakin toisesta uskonnosta,
vaan siksi, että se oli muutos meidän uskonnostamme
erilaiseen uskontoon.
Aluksi vanhempani hieman hermoilivat tästä muutoksesta.
He ovat aina luottaneet minuun, eivätkä vastustaneet kastettani.
He myös tulivat kastetilaisuuteeni.
MORAIMA GARCÍA DE MUÑOZ CAROLINAN ÄITI
Me tuemme hänen uskoaan.
Niin kauan kuin hän kehittyy omassa uskossaan,
hänellä on meidän tukemme.
Vanhempani ovat hienoja esimerkkejä ja minulle hyvin tärkeitä.
Uskonto ei erota meitä.
Rakastan heitä aina yhtä paljon, ja he rakastavat minua.
Kun tulin hieman vanhemmaksi, kiinnostuin taistelulajeista.
Kerran, kun Milton ja minä olimme jo naimisissa,
hän sanoi: "Kuulin eräästä kilpailusta.
Haluaisitko osallistua siihen?" Sanoin:
"Ainahan voi kokeilla."
Pidin siitä.
Potkunyrkkeilykisat San José, Costa Rica
Se hämmästyttää ihmisiä.
He näkevät Carolinan kauneuden
ja sen, kun hän kiipeää kehään kilpaillakseen.
Se hämmästyttää heitä. He eivät ole uskoa silmiään.
JORGE SOLANO CAROLINAN PIISPA
Hän on hoikka ja naisellinen
mutta kamppailee vakavissaan.
30 sekuntia!
Kilpailun jälkeen laitan hiukseni, meikkaan ja kuljen korkokengissä,
ja ihmiset kysyvät:
"Olitko sinä äsken ringissä?"
Ja vastaan: "Kyllä, minä se olin."
"Yksimielisellä päätöksellä,
sinisessä nurkassa, Carolina Muñoz!"
Kun kello soi, on pakko taistella.
Mutta se ei tarkoita, ettei kunnioittaisi vastustajaa
tai että vihaisi häntä.
Kilpailin maailmanmestaruustasolla ja tulin toiseksi
Miltonin ansiosta ja kaiken sen ansiosta, miten paljon hän treenasi kanssani.
Carolinan nousu herätti
IKF-maailmanmestari Eric Parkerin huomion.
Hänen miehensä on lahjakas ottelija
ja fantastinen valmentaja.
Loistava kouluttaja.
Kamppailun aikana Milton on tärkein oppaani.
Olen myös kaikkein hermostunein. Hermoilen enemmän kuin hän.
Hänen kykynsä kilpailla tällä tasolla on varmaa,
ja hän olisi hyvä jopa ammattilaistasolla.
Huolimatta Carolinan nopeasta noususta uudessa harrastuksessaan
hän ja Milton ovat päättäneet pi
…

Need subtitles from another video?